Kaste

Ypäjällä kaste voidaan toimittaa kirkossa, srk-kodilla, kastettavan kotona tai jossakin muussakin paikassa, josta sitten erikseen sovitaan. Useimmiten kaste on ollut kotona, usein myös kirkossa ja harvoin srk-kodilla, jossa sitten on haluttu kasteen jälkeen hoitaa kahvitus lasten vanhempien tai pitopalvelun toimesta. Kirkossa kaste voi olla keskellä jumalanpalvelusta tai sitten messun jälkeen, jolloin vain kastevieraat ovat paikalla.

Kirkkoon kuuluvan vanhempien lapsi on kastettava ”ilman tarpeetonta viivytystä”, sanotaan kirkkolaissa. Joskus lapsi on jo kolmiviikkoisena kastettu, usein kuusi-seitsemänviikkoisena, joskus myöhemminkin. Hyvissä ajoin kirkkoherran kanssa sovitaan kastepäivä. Tietenkään kaikki pyhät eivät käy, koska kirkkoherra on ainoa pappi seurakunnassa.

Kirkkoherranvirastosta kotiin lähetetty lapsen kastepaperi on syytä kotona täyttää: siihen tulee lapsen nimi, vanhempien allekirjoitukset sekä tietysti kummit, joita on oltava vähintään kaksi. Kummien tulee olla konfirmoituja evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Toki kummi voi kuulua myös sellaiseen kirkkokuntaan tai kristilliseen yhteisöön, joka hyväksyy evankelisluterilaisen kirkon kasteen. Tämä paperi on syytä tuoda etukäteen virastoon, jotta pappi ehtii ennen kastetta hyvissä ajoin kirjoittamaan kastetodistuksen ja kummien todistukset.

Kasteen yhteydessä annetaan seurakunnan lahjana kastekynttilä, joka sytytetään kastepöydällä olevasta kynttilästä. Lisäksi kastepöydällä on vedellä täytetty kastemalja ja liinanen, jolla lapsen pää kuivataan kasteen jälkeen. Kasteen yhteydessä luetaan eräitä tekstejä kummien, vanhempien, isovanhempien toimesta. Katso kasteen yhteydessä luettavat tekstit. Joskus kastettavan lukutaitoinen sisar tai veli voi myös oman rukouksensa lukea.

Kasteen alussa ja lopussa on tuttu virsi, jonka voivat myös vanhemmat ehdottaa. Myös muuta ohjelmaa, kuten musiikkia voi olla kasteen yhteydessä, jos niin halutaan.

Kaikkien kummien ei ole pakko olla kastejuhlassa, ja silti he ovat kummeja, mutta vähintään kahden todistajan tai kummin on oltava kastejuhlassa vanhempien ja vauvan lisäksi. Valokuvausta voi harjoittaa ihan vapaasti, mutta tietysti asiallisesti. Joskus kastejuhla videoidaan ja silloinhan siitä tulee mukava muisto myöhempiin aikoihin.

Yleensä lapselle annettava nimi on ollut Ypäjällä ongelmaton. Nimilaki 32 a § kertoo nimistä, mutta kokemuksemme on ollut se, että Ypäjällä on pojille annettu selvästi pojan nimi, samoin tytöille heille kuuluva nimi. Hyvä sääntö nimien keksimisessä on se, että voisitko itse käyttää aikuisena sitä nimeä, mitä lapselle haluat antaa.

Kastettavan lapsen vanhemmista ainakin toisen on kuuluttava kirkkoon, jotta lapsi voidaan kastaa. Jos äiti ei kuulu kirkkoon, niin häneltä tarvitaan kirjallinen lupa, että lapsi kastetaan isän uskoon.

Kauniissa kastevirressä 218 ”Herraa hyvää kiittäkää” sävelellä sanotaan: ”Tuomme luokse Jeesuksen, rakkaan lapsen pienoisen. Hän saa turvan kestävän, kasteen lahjan elämän”.

Lisätietoja kasteesta: evl.fi