Kirkkoherranvaalit 2020


Kirkkoherranvirkaa hakivat Kiteen seurakunnan vs. kirkkoherra Juha Aronen, Akaan seurakunnan kappalainen Tero Kuparinen, Messukylän seurakunnan seurakuntapastori Pentti Lehto ja Uudenkaupungin seurakunnan vs. kappalainen Samuel Mäkinen.

Hakijat haastateltiin 4.11. seurakuntakodilla, jonka jälkeen Ypäjän kirkossa pidettiin vaalipaneeli.

Ypäjän seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksessa 16.11. uudeksi kirkkoherraksi valittiin Juha Aronen.

Kirkkoherran valinta toimititettiin Ypäjällä ensimmäistä kertaa välillisellä vaalilla. Juha Aronen sai seitsemän ääntä ja Pentti Lehto viisi ääntä. Ehdolla olleet Samuel Mäkien ja Tero Kuparinen jäivät ilman ääniä. Kirkkovaltuustossa on 15 jäsentä, mutta kolme heistä ei ollut paikalla kokouksessa.

Kirkkoherran virkaan valitun on esitettävä kirkkolain mukainen rikosrekisteriote tuomiokapitulille viimeistään 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista tai muuten päätös raukeaa.

Uusi kirkkoherra aloittaa tehtävässään 1.4.2021, jolloin Vesa Parikka jää eläkkeelle.

Juha Aronen
Juha Aronen

 Kysymyksiä kirkkoherranvirkaan hakeneille:

  1. Mitä haluat kertoa itsestäsi?
  2. Mitä ajattelet seurakunnan perustyöstä ja sen tekemisestä?
  3. Miten kehittäisit seurakunnan vapaaehtoistyötä ja seurakuntalaisten osallistumista?
  4. Erityistaitoja, joista voi olla hyötyä työssä?
  5. Aiotko muuttaa paikkakunnalle, jos sinut valitaan?

 Juha Aronen

  1. Olen Juha Aronen, 46-vuotias teologian maisteri, tällä hetkellä Kiteen seurakunnan vt. kirkkoherra. Olen syntynyt Etelä-Pohjanmaalla.  Ollessani 5-vuotias isäni siirtyi Satakuntaan kirkkoherraksi. Pääsin ylioppilaaksi Merikarvian lukiosta vuonna 1993 ja valmistuin Helsingin yliopistosta teologian maisteriksi 1998. Reserviupseerikoulun käytyäni olen ollut pienten maalaisseurakuntien pappi, ja tällä hetkellä olen Kiteellä Rääkkylän kappeliseurakunnan pappi, toimien Kiteen vt. kirkkoherrana, kunnes vakinainen viranhaltija aloittaa tehtävässään. Varsinais-Suomessa olin kirkkoherrana 12 vuotta. Kokemusta kirkkoherran viranhoidosta minulla on tähän mennessä yli 16 vuotta, erityisesti pienistä yksipappisista seurakunnista, jollainen Ypäjä on. Ypäjä on tunnettu hevospitäjänä ja hyvinvoivana maatalouspitäjänä.  Hevosista minulla on mieluisa kokemus: olin oman rippikouluni jälkeen ratsastusrippikoulun isosena Niinisalon varuskunnassa. Maalaistalon elämä hevosineen on minulle tuttua, jo siksi, että äitini koti Loimaalla oli sellainen. Haluaisin palvella ypäjäläisiä yhtenä ”seurakuntaperheen jäsenenä”, jossa kaikki olemme yhtä Jeesuksessa Kristuksessa. Ypäjän seurakunta kiinnosti minua heti, koska se on pieni ja yhteisöllinen. Olen suorittanut kaiken mahdollisen tarjolla olevan kirkon johtamiskoulutuksen 1-3 Nämä ovat apuna työssäni ja tarpeen Ypäjän seurakunnassa.
  2. Kirkko pitää esillä Jumalan sanaa. Seurakunta kutsuu Jumalan ja pelastuksen yhteyteen sekä välittämään rakkaudella lähimmäisistä ja koko luomakunnasta. Kirkon erityistehtävä on kirkkolain mukaan ollut vuosisatoja aina sama: Sananjulistus, kasteen ja ehtoollisen sakramenttien, sekä kirkollisten toimitusten hoitaminen. Kirkko vastaa kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta, lähetystyöstä sekä sanomaansa liittyvistä palvelutehtävistä. Tähän jaloon työhön olen saanut kutsumuksen. Tavat toteuttaa tätä tehtävää ovat aikojen kuluessa muuttuneet ja voivat muuttua, mutta perusasiat eivät muutu. Seurakunnissa tarvitaan myös vapaaehtoisia, jotka antavat aikaansa ja vaivojaan yhteiseksi rakentumiseksi. Olen kiitollinen siitä, että heitä on myös aina löytynyt.
  3. Uskon, että ypäjäläiset ovat seurakuntansa vapaaehtoisina aktiivisia.  Työntekijöiden lisäksi tarvitaan kerhonohjaajia, rippikoulun isosia, musiikin esittäjiä, myyjäisten järjestäjiä, jumalanpalvelusavustajia, vanhusten luona kävijöitä, piirien vetäjiä jne. Seurakunta elää jäsenissään, sen ei tule panna ”kynttilää vakan alle piiloon”. Seurakunta kutsuu kaikkia elämään todeksi Kristuksen rakkautta, kokemaan pyhää ja jakamaan Jumalan lahjoja yhteiseksi parhaaksi. Jos uusia tuoreita ideoita tarvitaan minulta, niin kutsuisin eri-ikäisiä erityiseen vapaaehtoistyön toimikuntaan, jonka tehtävä on etsiä uusia toimintamuotoja. Vapaaehtoisten palkitseminen on aina paikallaan, vähintään kiitoksen muodossa.
  4. Olen viiden laudaturin ylioppilas, ehkä se kuvaa mielenkiintoni laaja-alaisuutta. Ajattelen saaneeni Jumalalta monipuolisen lahjakkuuden. Ovet monelle alalle olivat silloin nuorelle miehelle avoinna, mutta olin uskollinen saamalleni papin työn kutsumukselle. Uskon edelleen, että Jumala antaa jokaiselle ne lahjat, joita tietää meidän tarvitsevan. Olen kasvanut seurakunnan toiminnan yhteydessä pienestä pitäen. Olen käynyt Suomen Lähetysseuran esikoulutuksen ja tutustunut paikan päällä lähetyskohteisiin mm Israelissa, Namibiassa, Etiopiassa ja Papua Uusi-Guineassa. Viihdyn kaikenikäisten seurakuntalaisten parissa ja omaan käytännön tuomaa kokemusta eri hallintoelimissä. Olen myös koulutettu kirkon työyhteisökonsultiksi. Eri seurakunnissa kohtaamani rikas seurakuntaelämä ja yhteydet järjestöihin ovat pääomaa, jota voin hyödyntää Ypäjällä, jos / kun tulen valituksi.
  5. Uskon niin, että jokaisella asialla on tapana järjestyä, niin myös asumisen asia Ypäjällä, kunhan nyt ensin tulen valituksi kirkkoherran virkaan.

Tero Kuparinen

  1. Kirkkojen ja eri herätysliikkeiden kanssa olen työskennellyt jo nuoresta pitäen. Kotini oli tavallinen luterilainen koti. Emme edustaneet mitään herätysliikettä mutta sain nuorena vaikutteita pohjalaista herätysliikkeistä sekä vapaista suunnista. Työskentelin myös yhteiskristillisessä lähetysorganisaatiossa, jonka puitteissa teimme lähetysmatkan maailmanympäri. Jo silloin tiesin, että kirkon työ tulee olemaan minun tehtäväni. Hengellistä työtä olen tehnyt myös musiikin kautta. Sävellän, sanoitan ja tuotan musiikkia laidasta laitaan. Tänäkin jouluna ilmestyy kaksi uutta joulusingleäni. Musiikki ja kirkon työ ovat minulla kulkeneet aina käsi kädessä. Ne tukevat toinen toisiaan. Niin kuin Luther sanoi: ”Musiikki on Jumalan paras lahja.” Varsinaisesti se ei vie minulta työaikaani, sillä käytän levyilläni muita muusikoita ja tuottajia.
     
  2. Olen iloinnut pappistehtävästäni. Missään muussa työssä ei voi kohdata lähimmäisiä niin aidosti ja merkityksellisesti. Seurakunnan perustehtävänä on kertoa Jeesuksesta, johdattaa ihmisiä Jumalan tuntemiseen ja pitää yllä toivon ja uskon liekkiä niin että seurakuntalaiset toteuttaisivat Rakkauden kaksoiskäskyä ja että se näkyisi heidän käytännön elämässään hyvinvointina.
     
  3. Johdan seurakunnassani noin 60 hengen vapaaehtoisten joukkoa. Heidän kanssaan työskenteleminen on arkipäivää. Oleellista on, että seurakuntalaisten ja seurakunnan kysyntä ja tarjonta kohtaavat niin että ihmiset, jotka haluavat antaa panoksensa seurakuntatyöhön voivat sen tehdä. Työssäni olen vastannut vapaaehtoisten kanssa majataloilloista, Loimusta ja muodostanut heistä jumalanpalvelusryhmiä, yhtyeitä, naisten brunssin sekä erilaisten musiikki-, toritapahtumien ja konserttien toteuttajia. Ideoiden määrä on loputon. Ypäjän seurakunnan kohdalla tarkastelisin mitä siellä voisi toteuttaa. Joka paikkaan eivät sovi samat menetelmät vaan työmuodot muodostuvat kunkin seurakunnan tarpeen ja kysynnän mukaan.

  4. Olen myös talousalan ja markkinoinnin ammattilainen merkonomin pohjakoulutuksella ja 23 vuoden yrittäjäkokemuksella. Yritystoiminnassa olen aina hoitanut itse kirjanpitoni. Talous ja hallinto siis hoituvat rutiinilla. Musiikki on tietysti vahva erityistaito. Laulaminen ja kaikkien bändisoitinten soittaminen sujuu mutkattomasti ja senkin kautta on helppo olla yhteydessä seurakuntalaisiin samoin kuin liikunnan kautta, jossa olen saanut valmentaa mm. seiväshyppääjiä aina suomenmestareiksi asti. Näiden taitojen kautta on helppo olla yhteydessä alan harrastajiin ja luoda toimivat suhteet seurakunnan sidosryhmiin ja muihin vaikuttajiin. Hallitsen hyvin sosiaalisen median markkinoinnin ja osaan käyttää sitä seurakunnan hyödyksi, niin kuin myös perinteistä mediaa.
     
  5. Olen aina asunut myös työpaikkakunnallani. Minusta se ikään kuin kuuluu asiaan.

Pentti Lehto 

  1. Olen helposti lähestyttävä ja hyvin erilaisten ihmisten kanssa toimeentuleva ja jotkut sanovat minua huumorintajuiseksikin. Perhettäkin minulla on, vaimo ja kaksi aikuista poikaa ja kolme ihanaa lastenlasta. Vapaa-ajan harrastuksina minulla on luonnossa liikkuminen, kuntoilu ja reserviläistoiminta.
     
  2. Pohjimmiltaan tuo perustyö on pyrkimystä vastata siihen ihmisen sisimmässä olevaan kaipuuseen, toivoon, luottamukseen ja ansaitsemattomaan armoon, jonka vain yhteys Jumalaan voi ihmiselle antaa. Eli puhua Jumalasta, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä rohkeasti ja ymmärrettävästi kaikkialla ja kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaista välittämään lähimmäisistä ja koko luomakunnasta. Tämä on se perusta, jolle sitten rakentuu koko seurakunnan toiminta.
     
  3. Jäsenmäärät seurakunnassa ovat laskussa myös Ypäjällä ja se tosiasia pakottaa väistämättä tehostamaan toimintaa. Jo nyt tehdyt toimet talouden ja toiminnan tehostamiseksi ovat hyvä pohja jatkaa Ypäjän seurakunnan valitsemaa tietä itsenäisenä seurakuntana. Tulevaisuuden kannalta vapaaehtoisten vastuunkantajien, yhteisöllisyyden ja osallisuuden rooli tulee väistämättä olemaan merkittävämpi. Uusia vastuunkantajia toimintaan saadaan mielestäni tarjoamalla mahdollisuuksia jokaisen omien kykyjen ja taitojen käytön mahdollistamiseen seurakunnan toiminnassa, tasavertaisen osallisena työntekijöiden kanssa.

  4. Olen toiminut aikaisemmin monenlaisissa eri työelämän tehtävissä. Etenkin pitkään yrittäjänä toimiminen, antaa minulle vahvan pohjan johtaa myös seurakuntaa niillä taloudellisilla ja henkilöstöresursseilla, joita käytettävissä on.

  5. Kyllä

Samuel Mäkinen

  1. Olen Samuel Mäkinen, 47 vuotias kappalainen Uudestakaupungista. Olen koulutukseltani Filosofian ja Teologian maisteri. Pappina olen ollut 11 vuotta, ja sitä ennen IT-alan töissä. Papin työssä pidän eniten sananjulistamisesta ja ihmisten kohtaamisesta toimituksissa ja muissa yhteyksissä.

  2. Seurakunnan perustyö on seurakuntalaisten kohtaamista heidän erilaisissa elämänvaiheissaan. Se on myös jumalanpalveluselämää, jota tulisi kehittää sellaiseksi, että se on koko seurakunnan asia. Niin että seurakuntalaiset ovat myös toteuttamassa jumalanpalveluksia. Seurakunnalla on paikka nykypäivänkin yhteiskunnassa.

  3. Tulevaisuudessa vapaaehtoistyön rooli korostuu seurakunnissa. Eli yhä vähemmän on työntekijöitä käytettävissä. Kun seurakuntalainen kokee seurakunnan ja uskon merkitykselliseksi, siitä seuraa melko luontevasti se, että tämä haluaa osallistua seurakunnan toimintaan ja myös palvella seurakunnan keskellä. Panostaisin siis uskon vahvistamiseen. Se tapahtuu vaikkapa raamattukoulutusten, rukouskoulutusten ja myös rikkaan jumalanpalveluselämän kautta. Uskon vahvistuessa rohkeus toimia seurakunnan keskellä lisääntyy. Seurakunnan yhteisöllisyyden vahvistaminen on myös tärkeää. Se voisi tapahtua vaikkapa pienryhmätoiminnan kautta.

  4. Olen pianonsoitto- ja laulutaitoinen, jota voin hyödyntää esim. hartauksissa. Aikaisempi koulutukseni, tietojenkäsittelytieteen korkeakoulututkinto antaa valmiuksia hyödyntää tietojärjestelmiä työssäni. Olen toiminut aikuistyön ja lähetystyön työalavastaavana sekä oppilaitospappina.

  5. Luultavasti kyllä, ainakin lähitulevaisuudessa.


Haastattelu kuvineen löytyy myös Ypäjäläisestä.